Matkustamisesta

Viime vuonna kesällä lopetin työt ja aloin täyspäiväiseksi bloggaajaksi. Päätin, että haluan panostaa itseeni ja antaa samalla itselleni enemmän aikaa. Ei tarvinut enää stressata töissä vaan pystyin avaamaan taas luovuuden lukkoni ja keskittymään esimerkiksi musiikin tekemiseen. Jossain vaiheessa iski kauhea matkakuume ja oli vain pakko alkaa varata matkoja eri kohteisiin. Samaan aikaan moni ystäväni muutti ulkomaille, joten lähdin moikkaamaan heitä perään. Olen aina ollut kiinnostunut uusista asioista, ihmisistä ja kulttuureista. Rakastan spontaaniuutta ja ainutlaatuisia kokemuksia, joihin törmää niin paljon helpommin ulkomailla. Normaalistihan sitä ei voi noin vain lähteä pois Suomesta sillä työ, perhe, poikaystävä tai joku muu pidättelee koko ajan. Itselleni tilanne oli siis oikein otollinen reissaamiseen, joten mähän lähdin!

Mielestäni aina pitää olla jokin uusi kohde, jota odottaa. Tiedättehän sen tunteen miten ihanaa on ensin merkitä loma/matkapäivät kalenteriin ja laskea siitä sitten päiviä systemaattisesti. Vaikka matka olisi varattu kuinka pitkälle tahansa, on aina ihana tunne kun on jotain mitä odottaa.

Rakastan Espanjaa ja sitä kulttuuria mikä siellä vallitsee. Pidän äänekkäistä ja avoimista ihmisistä, jotka eivät pelkää vaan elävät hetkessä. Koska meillä on toinen koti Mallorcalla, on sinne päästävä ainakin kerran vuodessa. Mallorca on kallistunut todella paljon, eikä ole enää se edullinen matkakohde, jossa ei mennyt ikinä suuria määriä rahaa. Olen kuitenkin huomannut sen, että matkata voi edullisestikin. Isäni on aikoinaan opettanut, että kannattaa tehdä matkalle päiväbudjetti. Ravintoloissakaan ei tarvitse joka päivä syödä vaan voi ostaa vaikka paikallisia herkkuja ruokakaupasta ja mennä piknikille tai tehdä ruokaa paikallisen ystävän tai tutun luona. Itsehän harrastan paljon yöpymisiä ystävilläni sekä vaihtoehtoisesti voi sopia niin sanotusta sohvasurffauksesta, jolloin majapaikkaa voi jakaa ihmisten kanssa ympäri maailmaa.

Olen matkustanut enimmäkseen Euroopassa, mutta myös Afrikassa ja Pohjois-Amerikassa. Olen käynyt ainoastaan Israelissa Aasian puolella, mutta muuten se maanosa kiinnostaisi mua tällä hetkellä eniten. Haluan ehdottomasti käydä Japanissa, Kiinassa, Indonesiassa, Intiassa, Egyptissa.. Ääh, lista on loputon! Myös Australiassa olisi toki joskus kiva piipahtaa.

Mietiskelin kaikkia maita ja paikkoja, joissa oon käyny: Ruotsi (Tukholma), Latvia, Ranska (Pariisi), Saksa (Berliini), Sveitsi, Espanja (Mallorca, Barcelona), Britannia (Lontoo), Yhdysvallat (Florida, New York), Belgia (Bryssel), Tanska, Israel (Tel Aviv, Jerusalem), Kenia (Nairobi, Mombasa) ja Italia.

Oon miettinyt jo kauan aikaa, että muuttaisin hieman kauemmaksi aikaa ulkomaille jonnekin. Pisin aika mitä olen ollut poissa Suomesta oli yhdeksän viikkoa Israelissa 17-vuotiaana. Olin silloin lyhyellä vaihto-oppilasreissulla ja asuin eräässä amerikkalaisessa perheessä. Silloin kyseinen aika tuntui todella pitkältä kun oli yksi poika Suomessa odottamassa ja koti-ikävä vaivasi koko ajan. Nyt tilanne on aivan eri kun olen sinkku ja itsenäistynyt nainen. En kuitenkaan edelleenkään viihdy reissuilla kovinkaan pitkään kerralla, toisaalta en myöskään nää järkeä lähteä todella kauaksi ja vain muutamaksi päiväksi. Mielestäni noin kaksi viikkoa on sopiva aika ulkomailla. Riippuu tietysti kuinka kauas menee ja kuinka monessa paikkaa haluaa kiertää. Ainahan jossain vaiheessa se kaipuu rutiineihin ja kotiin iskee kuitenkin.

Haaveissa olisi siis lähteä tänä tai ensi vuonna esimerkiksi Thaimaahan kolmeksi kuukaudeksi tai vaihtoehtoisesti puoleksi vuodeksi. Juuri tämän pituisia reissuja järjestää muun muassa kirkon ulkomaanapu -tyyliset järjestöt ja kyseessä olisi hyväntekeväisyysmatka. Paikalla toimittaisiin pääsääntöisesti ihmiskaupan vastaisessa työssä, jolloin voisin olla itse paikalla auttamassa ja tekemässä muutosta. Tämä kuitenkin tarkoittaisi sitä, että saisin kaikki täällä Suomen päässä sovittua.

Täytyy miettiä mitä tulevat kuukaudet tuovat tullessaan ja myös mihin suuntaan aion omaa uraani viedä. Nyt on vain sellainen olo, että olisi aika toteuttaa hieman erilainen matka ja sellainen, jolla voisi itse omalla länsäololla vaikuttaa asioihin. Jos teillä on tietoja tällaisten matkojen järjestöistä tai henkilökohtaista kokemusta hyväntekeväisyysmatkoista, olisi upeaa kuulla! Olisi myös hienoa tietää mielipiteenne tämäntyyppisestä mahdollisuudesta?