#tahdon2013

Tänään on ollut hieno ja historiallinen päivä, kun kansalaisaloite meni läpi eduskunnassa. Halusin tulla vielä blogiini kirjoittamaan ja jakamaan ilosanomaa siitä miten hyvillä fiiliksillä olen ollut! Olen käynyt ystävieni kanssa pitkiä keskusteluita ja itkenytkin muutamia kertoja - maailma menee eteenpäin! Tahdon 2013 -kampanja on ollut monesta syystä hyvin merkityksellinen itselleni. En osaa luokitella itseäni heteroksi tai lesboksi, sillä en oikeastaan usko koko jaotteluun, mutta olen erityisen onnellinen heidän puolesta, jotka ovat tähän asti joutuneet selittelemään seksuaalista suuntautumistaan ja sitä kautta säätämään lakien kanssa. Lähtökohtaisesti on itsestäänselvyys, että kaikille saadaan samat oikeudet lain edessä, nimittäin näin ei aikaisemmin ole ollut. Eduskunnassa ei käsitellä pelkästään avioliittolakia vaan myös adoptio-oikeutta. Kyse on juuri lasten oikeuksista, sillä jokaisen lapsen tulisi kokea olevansa rakastettu niin perheen sisällä kuin yhteiskunnassakin riippumatta siitä millaiset vanhemmat heillä on. Luotan siihen, että adoptiojärjestöt osaavat jatkossakin päättää itse sopivista vanhemmista ja kirkko vihkimisistä. Jokainen on oikeutettu rakastamaan ja siitä tässä pohjimmiltaan on kysymys. Uskontoa ja lakeja ei mielestäni pidä sekoittaa keskenään ja vaikka arvostankin paljon kristillisiä arvoja monessa mielessä, ei niiden tulisi vaikuttaa tasavertaiseen avioliittolakiin. Itse kutsuisin sitä ehkä ennemmin sukupuolineutraaliksi avioliittolaiksi.

Perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Olemme Suomessa ainoa Pohjoismaa, joka ei kuitenkaan pidä kiinni tästä asiasta. Jos kyseinen kansalaisaloite menee läpi, ei samaa sukupuolta olevien parien tarvitse enää erikseen hakea yhteistä sukunimeä. Tämä helpottaisi myös byrokratiaa, kun ei tarvitsisi erotella ihmisiä rekisteröityihin ja aviopareihin. Kenenkään ei tarvitsisi enää erikseen mainita omaa seksuaalista suuntautumistaan, joka ei muutenkaan kuulu kenellekään. Älytöntä on myös se, että jokainen ihminen on voinut hakea adoptio-oikeutta yksilötasolla, mutta samaa sukupuolta olevilta pareilta se on kiellettyä. Näin yhteiskunta syrjii samaa sukupuolta olevia pariskuntia ja heidän perheitään, jolloin laki ei ole tasa-arvoinen kaikille. On lapsen edun mukaista, että he tuntevat kasvavansa yhtä hyväksytyssä perheessä, kuin muutkin, sillä sateenkaariperheitä on jo olemassa lukuisia. Uusi laki voisi siis myös vähentää kiusaamista ja syrjintää ja tehdä Suomesta suvaitsevamman maan kaikille elää. Itse en tiedä kenen kanssa päädyn naimisiin, mutta sen tiedän, että haluan mieluummin perustaa perheen sellaiseen Suomeen, joka tämän kansalaisaloitteen voimaantulemisen jälkeen on.

Rakkaudella ei ole rajoja!